Me

Lahtelainen Koivistoisen Mansikkapaikka on lähtöisin Suonenjoelta Kärkkälän kylästä, jossa Eino Koivistoinen aloitti kaupallisen mansikanmyynnin vuonna 1935 ensimmäisenä Suomessa. Suonenjoelta mansikan viljely tuli Einon pojan Heikki Koivistoisen mukana Nastolan Uuuteenkylään vuonna 1953, jossa Heikki aloitti mansikoiden viljelyn.

 

Nykyään Koivistoisen Mansikkapaikka on Suomen suurin mansikanviljelijä Vesa Koivistoisen johdolla, ja neljännen sukupolven aloitellessa. Mansikkaa viljellään Lahdessa, Hollolassa, Uudessakylässä ja Vantaalla yhteensä reilun sadan hehtaarin alalla, avomaan auringon alla, oljitetuilla pelloilla ja mehiläisten pölyttäminä. Lisäksi tilalla viljellään hernettä ja vadelmaa kesän omiin myyntipisteisiin.

Tiesitkö tämän mansikasta?

Mansikka on terveellinen marja. Se siältää runsaasti C- vitamiinia, kuituja, kivennäisaineita, foolihappoa, jolla on samanlainen antioksidantti vaikutus kuin flavonoideilla. Sadassa grammassa mansikoita on 60 mg C- vitamiinia, eli 12 kertaa niin paljon kuin viinirypäleessä. Appelsiinikin jää mansikalle vertailussa toiseksi! Jo lasillinen mansikoita tyydyttää koko päivän C-vitamiinitarpeen ja vajaa kaksi desilitraa mansikoita vastaa kuitupitoisuudeltaan yhtä palaa ruisleipää.

 

Mansikka poistaa kehosta nestettä, joten se on myös laihduttajan ystävä. Makeudestaan huolimatta, se sisältää hyvin vähän energiaa. Ylettömästi marjalla ei pidä kuitenkaan herkutella kerrallaan, sillä se on myös yleinen allergiaa aiheuttava ruoka-aine.

 

Mansikoista saa monenlaisia herkkuja! Kesällä tuoreet mansikat kermavaahdolla vaikkapa lettujen kanssa, mansikkapirtelö, smoothiet tai erilaiset mansikkakakut maistuvat varmasti jokaiselle herkkusuulle! Mansikoita kannattaa lisätä tuoreina perus salaatiinkin joukkoon ja käyhän salaatteihin vadelmat ja pensasmustikatkin!

Mansikka ja mehiläiset

Mansikkapellolla mehiläisillä on oma tehtävänsä. Mehiläistarhuri toimittaa pelloille mehiläispesiä jo hieman ennen mansikoiden kukintaa. Heti kukinnan alettua, mehiläispesien lentoaukkojen suulle aletaan annostelemaan biologista homeentorjunta-ainetta Prestoppia, jota käytetään luomutuotannossa. Mehiläiset kuljettavat Prestoppia jaloissaan kukintoihin samalla kun ne pölyttyvät. 

 

Tällä hetkellä pelloillamme on 200 mehiläispesää. Yhdessä pesässä voi ahertaa jopa 60 tuhatta mehiläistä! Jokaisessa pesässä asuu myös yksi kuningatar. Jos kuningatar jostain syystä poistuisi pesästään, niin silloin kaikki pesän mehiläiset siirtyisivät sen mukana. Mehiläiset suojelevat kuningatartaan agressiivisesti, eikä mehiläispesien läheisyyteen voi mennäkkään muut, kuin pesien hoitajat suojapuvuissaan. 

 

Pesät kerätätään pois, kun kukinta on ohi ja mansikalle tulee raakilevaihe. Mansikkapeltojen mehiläispesistä saatu hunaja on makeaa kuin mansikka!